Kaunon Haavehelinä

Nimi Kaunon Haavehelinä, "Helinä"
Rekisterinumero VH16-018-1882
Rotu, skp Suomenhevonen, tamma
Syntymäaika 02.06.2016, 10v *
Väri, säkä Ruunivoikko, 157cm
Painotus, taso Kouluratsastus, Vaativa B
Omistaja meea (VRL-09844)
Kasvattaja Kaunovaara

* Ikääntyy satunnaisesti // 4-vuotias 02.10.2016

>>> Helinä palkittiin suomenhevosten helmikuun 2017 kantakirjaustilaisuudessa KTK−II palkinnolla, pistein 18 + 18 + 18 + 20 = 74p.



Kuvat © VRL-10352

Helinä on tamma, joka osaa hämätä laiskalla ja lauhkealla olemuksellaan kokeneetkin hevosihmiset. Kotona tarhassa tamma vetää aina sikeitä keskellä heinäkasaa, jolloin alamaiset (=muu lauma) varovasti syövät siitä ympäriltä sen minkä uskaltavat. Kun tallilla on käynyt vierailijoita, melkein kaikki ovat saaneet päivän parhaat huutonaurut, kun olen kertonut tamman olevan yksi meidän tämän hetken laadukkaimmista kouluhevosista. Yleensähän nämä vierailut ovat siis menneet niin, että Helinä on nukkunut heinäkasassa, ja kaikki muut samassa aitauksessa olevat tammat ovat näyttäneet vaikka minkälaisia hienoja liikkeitä, kun Helinän ainoa elonmerkki on ollut ärtynyt hännän huiskiminen . Onneksi Helinän kisatulokset kuitenkin vahvistavat väittämäni oikeaksi, eivätkä aivan kaikki pidä minua hölmönä hevostenkasvattajana, joka näkee vain unia kouluradoilla laukkailevista hevosista.

Hoidettaessa Helinä on ehdottomasti niitä hyvän mielen hevosia. Oli itsellä millainen fiilis vain, niin Helinä seisoskelee rauhassa paikallaan. Se laskee päätään silmät ummessa alas, kun on vuorossa päänharjaus. Kaviot se nostaa yksi kerrallaan valmiiksi puhdistettavaksi, ja laskee ne sitten rauhallisesti alas. Helinän kanssa ei tarvitse miettiä aikooko se purra tai potkia, ja mitä luultavimmin sen mahan alitse voisi mennä toiselle puolelle, eikä tamma sanoisi asiasta mitään. Varustaminen tapahtuu myös samanlaisessa unenomaisessa tunnelmassa. Eli Helinä on suurin piirtein suu auki ottamassa kuolaimia suuhunsa, sekä satulan laitto ja satulavyön kiristys ovat sen mielestä mukavaa puuhaa. Jossain vaiheessa tammalla on aina tapana työntää turpa hoitajan kainaloon, jolloin se haluaa antaa hellyyttä, sekä myös saada sitä. Kiireettöminä hetkinä voi huomata, että puoli tuntia meni hujauksessa tammaa silitellessä. Helinällä onkin myös ystävieni keskuudessa aivan omanlaisensa maine. Tamma kun tarjoaa rajatonta rakkauttaan myös heille turpaterapian muodossa. On tämä tamma vain kerrassaan aivan mahtava! <3

Aivan kuin tervassa tarpoisi. Siltä se aina alkutunnista tuntuu kun Helinällä ratsastaa, oli selässä kuka tahansa. Helinä on mahdottoman hidas lämpenemään tunnin alussa. Tammalla kyllä riittää potentiaalia ja se on terve. Luultavasti se on vain päättänyt että hän haluaa alkutunnista ottaa rennosti, sanoi ratsastaja mitä halusi. Mutta kun tietää mihin Helinä pystyy, niin sinnikkäästi sitä joka kerta lähtee ratsastamaan ja aina saakin tunnin lopettaa hymyssä suin. Ennen tuntia tammaa voi toki juoksuttaa hetken, jolloin se pahin taaperrus saadaan pois. Ennen valmennuksia ja kilpailustarttejakin Helinän kanssa on hyvä tehdä puolen tunnin - tunnin verryttely. Kouluratsuna Helinä on todella taitava, kunhan ratsastaja osaa siitä kaivaa kaiken irti. Helinä sopii erinomaisesti kaikentasoisille ratsastajille, mutta toki se on haastava vähemmän ratsastaneille, koska on sellainen tahmakavio alkutunnista. Helinä sopii erinomaisesti myös talutusratsuksi, ja sen kanssa onkin tarkoitus kierrellä kylän tapahtumissa näissä merkeissä. Helinä on osaava tamma, jonka kanssa on kierrelty koulukilpailuja vaativa B tasolla, eli mistään turhakkeesta ei ole kysymys. Helinän kaikki askellajit ovat suhteellisen laadukkaita, mutta käynti kuitenkin osoittautuu useimmissa tilaisuuksissa heikoimmaksi lenkiksi. Kunhan Helinä on herätelty työn tekoon, se kulkee kivassa muodossa, ja sitä on suhteellisen helppo ratsastaa. Tammalta löytyy hyvin kootut askellajit, kuten myös lisätytkin. Avo- ja sulkutaivutukset käynnissä ja ravissa ovat sille helppoa puuhaa, laukkasulkutaivutus kuitenkin aina syö pisteitä kisaradoilla.

Esteet ovat Helinän kompastuskivi. Tammaa ne eivät oikein kiinnosta, eivätkä sen puoleen innostakaan. Puomit on tamman mielestä vielä ihan jees, niitä kun pystyy hyvin hyödyntämään myös kouluratsastuksen yhteydessä. Pieniä esteitä Helinä hyppelee silloin tällöin, mutta harvakseltaan sillä hypätään, kun sitä ei kerta kaikkiaan kiinnosta, eikä sillä sen puoleen ole tekniikkaakaan siihen hommaan. Maastossa tamma on kuin kotonaan. Helinä on innokas maastoilija, ja se onkin oikein tyytyväinen päästessään metsän rauhaan tarpomaan, sen ainaisen kentän kiertämisen sijaan. Tamman kanssa pyritäänkin maastoilemaan kerran viikkoon, mielellään pari kertaa. Helinän kanssa voi huoletta tehdä rauhallisia maastolenkkejä vaikkapa ilman satulaa, sillä tamma on ehdottoman maastovarma. Myös vauhdikkaat maastoilut onnistuvat tamman kanssa hyvin, silloin sillä vain on tapana innostua. Tällöin oikeastaan joka kerta saa nähdä Helinästä sellaisen puolen, mitä kentällä ei näe. Tamma nimittäin maastossa innostuessaan saattaa olla kovakin pukittelemaan. Ei se mitään rodeota rupea esittämään, vaan etenkin laukan nostoissa ja laukassa voi lentää useampikin pieni pukki. Koskaan Helinä ei ryöstä, tai muutenkaan ole vahva suustaan maastossa. Se on aina hyvin vastaanottavaisena ohjien päässä.

Helinä on kaunis ruunivoikko tamma, jota ei ensisilmäyksellä uskoisi kouluratojen taituriksi. Tammalla kun on tapana taapertaa menemään korvat lerpallaan verryttelyissä asenteella "Onko mun nyt ihan pakko", jolloin liikekkin on sen näköistä. Mutta kukapa hevosenomistaja pistäisi pahakseen sitä, että ne hevosta huvittuneesti ja jopa hieman ivallisesti katsoneet henkilöt tulevat sydämenkuvat silmissään tekemään ostotarjouksia tamman kisasuoritusten jälkeen. Helinä käyttäytyy aina hyvin kilpailupaikoilla ja se on erinomainen matkustaja. Helinä voi matkustaa niin trailerissa, kuin rekassakin, eikä sille ole väliä kuka sen vieressä matkustelee. Kisapaikoilla Helinä on aina rauhallinen, ja se on helppo varustaa yksinkin vaikkapa trailerin kylkeen kiinnitettynä. Verryttelyt ovat tamman kanssa aivan omaa luokkaansa, eli eihän niistä oikein mitään tule, kuten aikaisemmin jo mainitsinkin. Silti poikkeuksetta aina kun itse kilpailusuoritus alkaa on tamma jo aivan eri asenteella liikkeellä.

Sukutaulu

i. Kostamus

tummanpunarautias, 158cm

ii. Kosti

trt, 159cm

iii. Kompin Kössi

tprt, 163cm

iie. Liponella

tprt, 157cm

ie. Sininiityn Teresa

prt, 154cm

iei. Tepikan Mauno

tprt, 156cm

iee. Sininiityn Ellinoora

trt, 151cm

e. Haavelilja

ruunivoikko, 155cm

SV-II, KTK-II, SLA-II, KRJ-III

ei. Ajannäyttäjä

vrt, 150cm

eii. Iso-Iisoppi

vrt, 163cm

eie. Juolukka

150cm

ee. Haaveena

rnvkk, 156cm

eei. Tähtimön Sirius

vkk, 165cm

eee. Heinätähtimö

m, 152cm

Jälkeläiset

t. Helmiahon Haaverakkaus
s. 14.02.2017
( i. Villahaan Severi )

Varsan Nimi
s. 00.00.0000
( nimi x nimi)

Varsan Nimi
s. 00.00.0000
( nimi x nimi)

Varsan Nimi
s. 00.00.0000
( nimi x nimi)

Varsan Nimi
s. 00.00.0000
( nimi x nimi)

Varsan Nimi
s. 00.00.0000
( nimi x nimi)

Kilpailukalenterit

KRJ-sijoituksia 54kpl
13.10.2016 - KRJ - Vaativa B - 4/30
20.10.2016 - KRJ - Vaativa B - 1/30
25.10.2016 - KRJ - Vaativa B - 3/30
07.11.2016 - KRJ - Vaativa B - 3/40
12.11.2016 - KRJ - Vaativa B - 4/40
16.11.2016 - KRJ - Vaativa B - 2/40
16.11.2016 - KRJ - Vaativa B - 2/40
17.11.2016 - KRJ - Vaativa B - 3/40
18.11.2016 - KRJ - Vaativa B - 1/40
18.11.2016 - KRJ - Vaativa B - 3/40

19.11.2016 - KRJ - Vaativa B - 4/40
25.12.2016 - KRJ - Vaativa B - 9/84
27.12.2016 - KRJ - Vaativa B - 2/84
28.12.2016 - KRJ - Vaativa B - 8/84
01.01.2017 - KRJ - Vaativa B - 1/30
02.01.2017 - KRJ - Vaativa B - 5/30
03.01.2017 - KRJ - Vaativa B - 5/30
07.01.2017 - KRJ - Vaativa B - 2/30
09.01.2017 - KRJ - Vaativa B - 2/30
11.01.2017 - KRJ - Vaativa B - 5/30

11.01.2017 - KRJ - Vaativa B - 5/40
20.01.2017 - KRJ - Vaativa B - 2/40
16.02.2017 - KRJ - Vaativa B - 5/48
18.02.2017 - KRJ - Vaativa B - 3/50
19.02.2017 - KRJ - Vaativa B - 2/48
21.02.2017 - KRJ - Vaativa B - 1/50
21.02.2017 - KRJ - Vaativa B - 2/50
22.02.2017 - KRJ - Vaativa B - 6/48
06.03.2017 - KRJ - Vaativa B - 2/40
18.03.2017 - KRJ - Vaativa B - 1/71
29.03.2017 - KRJ - Vaativa B - 4/30
15.04.2017 - KRJ - Vaativa B - 2/30
18.04.2017 - KRJ - Vaativa B - 2/40
19.04.2017 - KRJ - Vaativa B - 3/30
01.05.2017 - KRJ - Vaativa B - 5/30
02.05.2017 - KRJ - Vaativa B - 5/30
06.05.2017 - KRJ - Vaativa B - 2/30

07.05.2017 - KRJ - Vaativa B - 5/30
07.05.2017 - KRJ - Vaativa B - 2/30
09.05.2017 - KRJ - Vaativa B - 1/30
09.05.2017 - KRJ - Vaativa B - 5/30
01.06.2017 - KRJ - Vaativa B - 5/30
03.06.2017 - KRJ - Vaativa B - 1/30
03.06.2017 - KRJ - Vaativa B - 1/30
04.06.2017 - KRJ - Vaativa B - 2/30
05.06.2017 - KRJ - Vaativa B - 1/30
07.06.2017 - KRJ - Vaativa B - 4/30

08.06.2017 - KRJ - Vaativa B - 2/30
21.06.2017 - KRJ - Vaativa B - 5/30
24.06.2017 - KRJ - Vaativa B - 3/30
29.06.2017 - KRJ - Vaativa B - 1/30
02.06.2017 - KRJ - Vaativa B - 4/40
04.06.2017 - KRJ - Vaativa B - 3/40
10.06.2017 - KRJ - Vaativa B - 4/40

19.09.2016 Eelinniemi (NJ) - irtoSERT (tuomari: Jannica)

15.01.2017 Suomenhevosten rotunäyttely (VSR) / Aikuiset tammat / 7/22 - II-palkinto


NÄYTÄ PÄIVÄKIRJA & VALMENNUKSET

Päiväkirja

18.12.2016, Kaunovaaran hankilaukat

kuva

Sunnuntai aamuna noin kello 8 aikoihin auton keula suunnattiin kohti Kaunovaaraa, jossa järjestettiin leikkimieliset hankilaukkakilpailut. Hevosista mukaani otin Eemelin, sekä Helinän. Matka sujui onneksi rauhallisissa tunnelmissa, vaikka tämä kaksikko ei ollut aikaisemmin matkustanutkaan samassa trailerissa. Kaunovaaraan saavuimme hieman ennen kello 10:tä, ja heti paikalle tultuamme otin Helinän trailerista ulos, sillä tamma kilpaili ensimmäisessä luokassa.

Hoitelin ja varustin Helinän trailerin vieressä kilpailua varten. Tamma käyttäytyi erinomaisen hienosti, vaikka paikkaa tuskin kovin hyvin ainakaan muistaa. Kaunovaara on nimittäin tamman synnyinkoti, eikä kauaa mennytkään kun kasvattaja kävi tammaa moikkaamassa. Helinä kuulemma on kuin ilmetty kopio emästään Liljasta. Kun tammalla oli kamppeet päällä, menimme kentälle, jossa teimme pienen verryttelyn. Otimme askellajit rennosti läpi, jonka jälkeen suuntasimme kilpapaikkaamme peltoa kohti. Pellon reunalla saimme vielä ottaa pienet pätkät joko ravia tai laukkaa. Päätin ottaa Helinän kanssa pätkän laukkaa, jotta näkisin kuinka se reagoi. Oikeassa olin, nimittäin pieni pukkihan siellä laukan nostossa lennähti, mutta muuten kivasti se toimi.

Lopulta pääsimme kaikki 20 ratsukkoa lähtöviivalle, ja lähtömerkki kajahti ilmoille. Helinä lähti pinkomaan sellaista kyytiä, että ei ole ennen nähty. Mitä sivusilmästäni pystyin näkemään, niin aika lailla kärkikahinoissa taisimme alkumatkasta olla. Mutta eihän se tamma malttanut mieltään, vaan takapää lensi pariinkin otteeseen suuresta ilosta. Näiden seurauksena näin kuinka ruunikko takapuoli pinkoi julmettua kyytiä reilusti meidän edellämme maaliin. Olimme kisassa kuitenkin hienosti toisia, ja olin todella ylpeä tammasta.

Suorituksen jälkeen vein tamman talliin, jossa otin siltä varusteet pois ja juotin lämmintä vettä. Seuraavana vuorossa oli Eemelin lähtö, josta voikin lukea lisää orin omasta päiväkirjasta. Molempien suoritusten jälkeen kävin ruoka- ja juomatarjoilun kimppuun. Samalla kun nautiskelin glögistä ja makkarasta, katselin pienten ponien lähtöä. Pienet ponit olivat kerrassaan suloisia laukatessaan hurjaa kyytiä kohti maaliviivaa. Kun viimeinenkin lähtö oli ohitse, niin keräännyimme kaikki vielä suurella porukalla tallin pihaan palkintojen jakoon. Voittomme kunniaksi saimme Eemelin kanssa hienon nimikoidun vaaleanpunaisen ruusukkeen sekä lahjapussukan, joka sisälsi kummallekin jotain mukavaa muistoksi tämän kilpailun voitosta. Helinän kanssa saimme myös hienon ruusukkeen ja heppanameja osallistumisestamme. Lopulta oli aika lastata hevoset takaisin traileriin ja aloittaa kotimatka.

21.05.2017, Kaunovaaran kevätmaasto (kirjoittanut: rukkanen)

Sunnuntain ryhmä oli viikonlopun suurin. Tuulia oli jo kolmatta kertaa mukana ja Milja toistamiseen. Nämä kaksi pääsivätkin taas porukan etuosaan. Elli lähti pitämään perää Viehättävän Ulpun kanssa, minä taas vedin laumaa Hiiden Haprolla. Kokoonpano oli siis seuraava, Hapro, Tupla-Uuno, Riemueetu, Eemil, Huurre, Surunmurtaja ja Haavehelinä sekä viimeisenä Ulpu. Kahdeksan hevosen jono lähti tallipihasta suoraan kohti metsätietä. Tällä kertaa otettaisi hieman haastavampi reitti, joka kulkisi pitkän pätkän lähes umpimetsässä. Ihan ratsastettava reitti se olisi, mutta vaatisi hieman vähemmän vauhtia, enemmän keskittymistä myös ratsastajilta. Huikkasin, että nyt varokaa päitänne ja antakaa hevosten kävellä rauhassa. Metsätieltä poikkesimme pienelle polulle, joka johti havumetsään. Hapron tasaisen varma askel johti laumaa eteenpäin. Takana Elli piti Ulpun kanssa huolen ettei jonon loppupää eksyisi. Ehdin välillä katsella taakseni sen verran, että näin jonoon tulleen hieman enemmän etäisyyttä hevosten välille. Hevoset kyllä osaisivat seurata toisiaan, näköyhteys säilysi metsässä vaikka puusto tihenikin välillä. Kuljimme metsikössä varmaan vartin verran. Se tuntui pidemmältä ajalta kun oli pakko mennä hitaasti.

Metsäpolulta takaisin tielle päästässämme odotin hetken Hapron kanssa, jotta koko jono oli vihdoin tiellä. Tästä voisimme aloittaa pitkän ravipätkän, joka johtaisi samalle mäelle missä olimme kahden muun retken aikana laukanneet. Hapron raviaskel oli pitkä, mutta muut orit pysyivät helposti perässä. Tuutu näytti jäävän hieman jälkeen muista, tammaa ei ilmeisesti huvittanut pistää vauhtia. Se ei kuitenkaan suostunut päästämään Helinää ohitse, joten tammat kulkivat perässä hieman hitaammin. Lähestyimme laukkamäkeä, annoin merkin ratsastajille ja annoimme palaa. Kavioiden kopina täytti ilman kun kahdeksan hevosta lähti laukkaan. Nyt Tuutustakin löytyi sopiva vaihde ja se paineli menemään niin kovaa vauhtia, että meni Huurteen ohi. Helinä kiri myös Huurteen vierelle. Hapro piti hyvää etumatkaa vaikka muut orit ottivatkin kiriä sen imussa. Pienikokoinen Reetukin pinkoi sen mitä lyhyistä jaloistaan pääsi. Tuutu oli mäen päälle saapuessaan ohittanut niin Eemilin kuin Reetunkin ja tavoitteli Uunoa. Hidastimme ratsumme ja kokosimme jonon takaisin entiseen järjestykseen. Varsinkin Uuno ja Tuutu olisivat vielä halunneet jatkaa vauhdikkaasti eteenpäin. Käyntipätkä tuli siis oikein sopivaan kohtaan. Onneksi ratsastajat olivat napakoita eivätkä hevoset saaneet tahtoaan läpi.

Laavulla oli jo nuotio tulilla. Matti oli ajanut sinne mönkijällä etukäteen ja laittanut kaiken valmiiksi. Söimme hyvällä ruokahalulla, hevoset pysyivät rauhallisina paikoillaan eikä kukaan aiheuttanut sen suurempaa hämminkiä. Tällä kertaa Matti sai kertoa oman versionsa tarinastamme. Sitä oli hauska kuunnella kun oli edellisellä reissulla antanut oman tarinansa ja nyt sai reissulaisten ohella kuunnella toista vinkkeliä. Ruokailun, tarinoinnin ja oleskelun jälkeen siirryimme takaisin satulaan ja paluumatkalle. Menimme nyt koko matkan leveää metsätietä pitkin, joten pystyimme taas ottamaan vauhdikkaampia pätkiä. Hevoset eivät innostuneet nyt niin kovaan kisaan kuin aiemmin, joten meno oli melkoisen rentoa ja ratsut pysyivät käsissä. Saattoi siellä välissä joku vähän innostua, muttei innostanut muita kovempaan menoon.

Kotipihassa kiitin vuolaasti kevätmaastoon osallistuneita.

00.00.0000

00.00.0000

Valmennukset

23.10.2017, Kouluvalmennus Team J&K:n valmennuskeskuksessa (kirjoittanut: Jenna S.)

"Kaunis suomenhevos tamma taapersi unealiaana ympäri maneesia, vaikka ratsastaja sitkeästi yritti saada sitä ripeämmin liikkelle. Ratsastaja kertoikin minulle, että tamman verryttely on aina yhtä tuskaa. Niimpä päätin heittää alkuperäisen suunnitelmani alkuverryttelystä romukoppaan, ja kehotin ratsastajaa ottamaan heti alkukäyntien jälkeen laukan. Tarkoituksena oli ratsastaa mahdollisimman reipasta laukkaa ympäri maneesia ja pikkuhiljaa ottaa mukaan isoja kaarevia uria ja ympyröitä. Alkuun Helinän laukkakin oli erittäin maahan sidottua ja tahmaista, mutta pikkuhiljaa, ratsastaen ähkiessä punaisena selässä, alkoi tältäkin tammalta löytyä se takapään moottori. Niimpä pääsimme aloittamaan valmennuksen kuten suunnitelinkin. Aluksi kehotin ratsastajaa verryttelemään ravissa ja ottamaan pian mukaan temponvaihtelut kootun ravin ja lisätyn ravin välissä, sekä lisäämään sinne väliin pysähdyksiä ja peruutuksia. Pikkuhiljaa vaikeampia siirtymisiä, esimerkiksi suoraan peruutuksesta lisättyyn raviin ja siitä pysähdykseen jonka jälkeen koottu ravi. Ja kun tämä sujuu, niin mukaan myös avo- ja sulkutaivutukset ravissa. Hetki hetkeltä ratsukon työskentely alkoi näyttää kevyemmältä ja eleettömämmältä, hienoa! Seuraavaksi oli vuorossa laukkatyöskentely, ja koska laukka tuli verryteltyä jo heti alussa, pääsimme siirtymään laukanvaihtoihin. Alkuun isolla kahdeksikolla yksi vaihto kerrallaan ja tämän sujuessa siirryimme keskihalkaisijalla vaihtoihin kolmen askeleen välein koko suoran verran. Tämä alkoi tuottaa jo hieman hankaluuksia. Muistutin ratsastajaa huolellisista valmisteluista ja varmistamaan, että tamma on tekee kunnolla töitä takapäällään jo ennen vaihtojen aloittamista. Kohta tämäkin alkoi näyttää jo oikein hyvältä, hienoa! Lopuksi keskityimme vielä hetken käyntityöskentelyyn, johon sisältyi koottu käynti, lisätty käynti ja takaosakäännökset. Helinän koottu käynti muistutti aluksi vain flegmaattista matelua, mutta hieman napakammat avut ratsastajalta ja ihan vähäsen lyhyempi kokoamisaste helpotti siihen ongelmaan. Sitten ratsukko saikin siirtyä itsenäiseen loppuverryttelyyn. Kaiken kaikkiaan mielestäni oikein onnistunut valmennus, kiitos!"

00.00.0000

00.00.0000

00.00.0000


Kaunon Haavehelinä on virtuaalihevonen
Virtuaalitalli / A sim-game stable
Webdesign © Shady
Ulkoasun kuvat © Kuvaaja ei halua nimeään mainittavan & Stjarna